Valikko
Koti
Soita
Musiikkiterapia
Helga Purhonen
musiikkiterapeutti
Rautatienkatu 13 B
15110 Lahti
p. 044 7686796
Olen koulutukseltani laaja-alainen musiikkiterapeutti (Pohjois-Karjalan AMK, opintoja Jyväskylä yliopistossa musiikkiterapian maisterinkoulutusohjelmassa) ja annan lääkinnällistä kuntoutusta musiikkiterapian muodossa. Toimin pääasiassa lasten ja nuorten parissa, mutta asiakkaina voivat olla myös aikuiset. Vastaanottotilani sijaitsee Rautatienkatu 13 B 10:ssä. Työskentelyni lähtökohtana on psykodynaaminen lähestymistapa jossa keskeisenä yleisenä tavoitteena on asiakkaan elämän helpottuminen arjessa. Terapiassa asiakkaan ja terapeutin välisen luottamuksen syntyminen ja ylläpitäminen on tärkeä lähtökohta terapian onnistumiselle. Terapia on luova prosessi joka eri vaiheissa saattaa olla työskentelytavoiltaan hyvinkin erilaista. Musiikkiterapiassa luontevana osana on musiikin kautta syntyvä symbolitason työskentely jonka tarkoituksena on helpottaa vaikeidenkin asioiden käsittelyä. Lähtökohtana on aina terapialle etukäteen asetetut hoidolliset tavoitteet. Terapia voi olla sekä yksilö- että ryhmämuotoista.
musiikkiterapeutti
Rautatienkatu 13 B
15110 Lahti
p. 044 7686796
Olen koulutukseltani laaja-alainen musiikkiterapeutti (Pohjois-Karjalan AMK, opintoja Jyväskylä yliopistossa musiikkiterapian maisterinkoulutusohjelmassa) ja annan lääkinnällistä kuntoutusta musiikkiterapian muodossa. Toimin pääasiassa lasten ja nuorten parissa, mutta asiakkaina voivat olla myös aikuiset. Vastaanottotilani sijaitsee Rautatienkatu 13 B 10:ssä. Työskentelyni lähtökohtana on psykodynaaminen lähestymistapa jossa keskeisenä yleisenä tavoitteena on asiakkaan elämän helpottuminen arjessa. Terapiassa asiakkaan ja terapeutin välisen luottamuksen syntyminen ja ylläpitäminen on tärkeä lähtökohta terapian onnistumiselle. Terapia on luova prosessi joka eri vaiheissa saattaa olla työskentelytavoiltaan hyvinkin erilaista. Musiikkiterapiassa luontevana osana on musiikin kautta syntyvä symbolitason työskentely jonka tarkoituksena on helpottaa vaikeidenkin asioiden käsittelyä. Lähtökohtana on aina terapialle etukäteen asetetut hoidolliset tavoitteet. Terapia voi olla sekä yksilö- että ryhmämuotoista.
Pääasiallisin työskentelyni tapahtuu psykiatristen lasten ja nuorten parissa, mutta teen työtä myös neurologisista ongelmista kärsivien ja kehitysvammaisten lasten ja nuorten parissa jotka hyötyvät psykodynaamisesta työskentelytavasta. Asiakkaat tulevat yleensä lääkärin lähetteellä, mutta terapiaan voi hakeutua myös yksityishenkilö ilman lääkärin lähetettä. Lähettävinä tahoina ovat yleensä sairaanhoitopiirit ja sosiaali- ja terveystoimi (mm. perheneuvolat ja terveyskeskukset). Maksusitoumukset tulevat yleensä sairaanhoitopiireiltä tai KELAn kautta. KELA korvaa lasten ja nuorten musiikkiterapiaa kuntoutuspsykoterapiana ja vaativana lääkinnällisenä kuntoutuksena.
Musiikkiterapiaan voi hakeutua ilman musiikillisia taitoja, kiinnostus musiikkia kohtaan helpottaa terapian etenemistä muttei sekään ole välttämätöntä terapian onnistumiselle. Terapiaprosessissa usein musiikin kanssa työskentely jossain muodossa on osa terapeutin ja asiakkaan välistä vuorovaikutusta.
MUSIIKKITERAPIAPROSESSIN KUVAUSTA (Yksilöterapia)
Yksi käyntikerta on yleensä kestoltaan 45 min – 60 min. Terapia kestää tavallisesti 40 viikkoa vuoden aikana johtuen terapian luonteesta jossa on tärkeää ylläpitää riittävä tapaamistiheys. Kestot ja käyntimäärät sovitaan etukäteen lähettävän tahon ja asiakkaan kanssa. Asiakkaan kanssa tehdään lisäksi terapiasopimus johon sitoudutaan sopimusjakson ajan. Sopimuksessa sovitaan mm. käyntikertojen määrästä, tiheydestä, maksutavasta, peruutuksista ym. käytännön asioihin liittyvistä seikoista. Sopimus uusitaan tarvittaessa jatkotarpeen arvioinnin jälkeen. Jatkotarpeen arviointi tehdään yleensä vuoden välein.
Terapiaan hakeutuminen alkaa arviointi- ja tutustumiskäynneillä jonka aikana asiakas ja terapeutti sopivat terapian aloittamisesta ja terapian tavoitteista. Tutustumiskertoja on yleensä 3- 5. Tutustumiskäyntien aikana asiakas tutustuu musiikkiterapiaan ja terapeuttiin ja tekee päätöksen haluaako aloittaa terapian. Arviointijakson aikana ensimmäisellä kerralla on lapsen ja nuoren mukana huoltaja haastattelun ajan. Terapeutti tutustuu lisäksi alaikäisen huoltajalta tai täysi-ikäiseltä asiakkaalta itseltään mahdollisesti saatuihin taustatietoihin (esim. lausunnot aiemmista tutkimuksista), osallistuu tarvittaessa neuvotteluihin jo tässä vaiheessa ja tekee lausunnon terapian arviointijaksosta.
Tämän jälkeen terapiaa toteutetaan kahdenkeskisessä vuorovaikutuksessa säännöllisesti sovittuna aikana. Terapiassa toiminta vaihtelee hyvin paljon riippuen paljolti asiakkaan mieltymyksistä ja toiveista. Terapiassa voidaan esim. kuunnella musiikkia, soittaa, laulaa, tehdä omia kappaleita, tehdä musiikkitarinoita, piirtää, maalata, liikkua musiikin mukaan, tanssia ja rentoutua. Terapiassa on tärkeää ja myös hyvin olennaisena osana keskustelu jonka avulla edesautetaan hoidon toteutumista ja yhteistä ymmärrystä siitä mitä hoidossa tapahtuu.
Terapian lopettamisesta ja lopettamisajankohdasta sovitaan yhdessä ja lopetusjaksosta ilmoitetaan erikseen. Lopettamistyöskentelyyn on tärkeää varata riittävän pitkä aika. Terapiaprosessin jokainen vaihe on tärkeää käydä läpi niin että asiakkaan tilanteen kannalta terapiaprosessin eri vaiheisiin liittyvien asioiden läpikäyminen mahdollistuu terapiasuhteen aikana. Tämän vuoksi myös lopetusjakson vieminen rauhassa ajan kanssa tarvitsee oman aikansa ennen kuin terapia voidaan lopettaa kokonaan.